Forêt noire haastoi minut kertomaan kenkäkatastrofeistani. Näitähän on sattunut mutta jostain syystä edes useamman päivän mietinnän jälkeen en saa mieleeni palautettua kuin yhden tapauksen (ehkä suljen mielestä liian traumaattiset kokemukset ;) )
Tämä sattui siis muutama vuosi takaperin mieheni serkun häissä. Siellä minulla oli jalassani korkeakorkoiset sandaalit nilkkaremmeillä. Juhlat olivat vasta aluillaan kun kengästä kuului yht äkkiä naps ja huomasin nilkkaremmin hajonneen -sen ompeleet olivat pettäneet. Kengät olivat sen malliset ettei ollut mitään toivoa, että kenkä olisi pysynyt jalassa enää. Ei siinä, että lattiaa laahaava remmi olisi ollut kaunis näky.
Juhlat olivat kaikenlisäksi 400km päästä kotoa joten kenkien vaihtokaan ei tullut kysymyksenkään. Siinä sitten pähkäilin mitä teen kun paikalle pyrähtää mieheni perhe ja alkaa hirveä hössötys. Miehen isäpuoli päättää napata kengän käsistäni ja alkaa solmimaan remmiä kiinni -juuh..ei ihan toimi sillä remmi lyhenee siitä hyvästä kymmenen senttiä ja iso solmuhan se kaunistaa kenkää. Miehen äiti taas alkaa osoittaa paniikin merkkejä ja hokee vain "mitä me nyt tehdään?". Seuraavaksi paikalle ampuu tarjoilija joka rupeaa ehdottomaan omia varakenkiään minulle. Siinä kaiken hössötyksen keskellä hoksaan, että langalla ja neulalla saisin remmin varmasti kurottua kasaan siten, että se kestäisi juhlat. Yritän kysyä, löytyisiköhän mistään lankaa ja neulaa mutta ei..kaikki jatkavat omaa hysteeristä hössötystään kuuntelematta mitään mitä yritän sanoa. Tilanne oli koominen: Yksi voivottelee kauhuissaan "mitä nyt tehdään?" toinen mutisee kenkä kädessäni että "kyllä minä tämän korjaan" ja yksi kiikuttaa jo kiellostani huolimatta rumia ja liian isoja kenkiä minulle. Kaiken tämän keskellä yritän huutaa, että "lopettakaa minä tarvitsen vain lankaa ja neulaa!" Nyt tuo mielikuva naurattaa mutta silloin olin valmis hakkaamaan päätä seinään.
No loppu hyvin kaikki hyvin. Sain viimeinkin porukan rauhoittumaan ja neula ja lankaakin löydetiin. Korjaus onnistui ja kengät kestivät hyvin koko illan tanssien.
Millaisia katastrofeja lukijoillani on ollut?
3 kommenttia:
Ihana kenkäkatastrofi! Mainio määrä avustajia. Hotelleista kannattaa kerätä talteen pari ompelusettiä. Itselläni sellaiset käsilaukussa ja työpöydän laatikossa. Katastrofitilanteessa on ollut hienoa tarjota apua myös työkavereille, ystäville tms.
Ja piti kertomani, että yksi pahimmista kenkäkatastrofeistani on tämä: Eräällä ulkomaanmatkalla minulta katkesi korko, illallisen jälkeen, keskellä yötä. Ei siis mitään mahdollisuutta ostaa uutta kenkäparia tai korjauttaa sitä. Aamulla mietin menenkö hotelliaamiaiselle paljain jaloin (talvi) vaiko leikkien ja kävellen "kuin ei mitään olisi tapahtunut" että toinen 8cm koroista on yhä tallella. Arvaa kumman vaihtoehdon valitsin?
Forêt noire: Voi kauhistus mikä tapaus! :D
Lähetä kommentti